Kesä mielessä ja pääsy taustakuvan maisemiin Saimaalle!

torstai 26. toukokuuta 2011

Korallihäät


Meille tuli viime viikonloppuna 35 vuotta papin aamenesta. Hääpäivää vietimme Saimaalla "kansallismaisemassamme".

 
Aamun avaus

Juhlan kunniaksi isännän viirikin nousi salkoon
ensimmäistä kertaa tänä kesänä
 
Ei hassumpi kahvittelupaikka, vai mitä?

Juhlakahvit juotiin täällä

Huiviin sopiva korukin löytyi
 
Ja vierailulla kävivät monivuotiset naapurimme

Herra ja Rouva Sorsa. Jälkikasvun tapaamme
 varmasti myöhemmin kesällä.


sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Sarja "Kevättä rinnassa" jatkuu: Kotikukkapenkit

Vaikka kaikki tietävät, että puutarhan hoito ei välttämättä käy aina niin kuin Strömsössä, uskaltauduimme kuitenkin radikaaliin muutokseen kotipihamme norjanangervoiden suhteen. Pensaat olivat neljännesvuosisadan aikana levittäytyneet liikaa ja kaipasivat harvennusta. Niinpä teimmekin tosiharvennuksen eli poistimme kymmenkunta pensasta ja jätimme jäljelle vain kaksi suojaamaan oleskeluamme takatieltä tulevilta katseilta.

Harvennuksen jälkeen
 Viereinen kuva on otettu pensaitten poiston jälkeen, etummaisen pensaan siirsimme vielä takana näkyvän puskan viereen, jolloin eteen jäi yhtenäinen tila kukkapenkkiä varten. Sitten puutarhalle, H:n tekemän kasvitoivomuslistan ja puutarhalta saatujen neuvojen jälkeen päädyimme seuravaanlaiseen perennaluetteloon: isompina varsina istutimme pari ukonhattua sekä yhden töyhtöangervon, pienempinä paljon kaukaasian pitkäpalkoa ja mirrinminttua sekä muutaman päivänliljan. Yksivuotisia kesäkukkia laitetaan sitten lisäksi kattamaan tyhjä tila.


Tällainen siitä tuli
Tällainen siitä sitten tuli. Onneksi oli reunakiviä muutama varastossa, joten saatiin mielestämme tyylikkäästi rajattuakin kukkapenkki. Keskelle siniseen kukkapurkkiin sijoitettiin vuoriarho. Kukkiminen on tietysti vasta alkamassa, valkoinen pitäisi olla pääsävy.
Ja niin kuin aina käy, kun yhtä osaa uudistaa, myös muu osa pihasta alkaa kaivata kohennusta. Niinpä H muokkasi myös autotallin taustan, joka yleensä alkaa kukoistaa vasta myöhemmin kesällä. Nurmikko jäi vielä odottamaan korjauskylvöä. Yritämme päivittää kuvat myöhemmin kesällä, kun lopputulos näkyy paremmin(?).


Alusta lähtien on pihamme komistus ollut särkynytsydän, joka taaskin on jo aloittanut runsaan kukkimisensa ja jatkanee sitä koko kesän. Seuraavaksi odotamme, että hedelmäpuut (omena, päärynä, kirsikka) puhkeavat kukkaloistoonsa.

Tavatonta tapahtunut tavallisten ihmisten elämässä

Mummittelua ja ukittelua

Meistä tuli Isovanhemmat toukokuun alussa. Olemme tietysti onnesta mykkyrällä ja blogin päivittäminen on jäänyt sivuun tärkeämpien tapahtumien edessä. Kuvia emme vauvasta tähän blogiin tuo, mutta vakuuttaa voimme, että meillä on maailman ihanin ja suloisin tyttärentytär. Vielä tuo prinsessa ei ole meille kutsumanimiä antanut, joten toistaiseksi kuljemme työnimillä "Mummi" ja "Ukki".
Onnemme on, että vauvaperhe asuu suhteellisen lähellä, ja siten on mahdollista piipahtaa heidän luonaan useasti. Aika heidän luonaan kuluu ihan pikkuneitiä ihastellessa, mutta Mummi sai myös kylvettää pikkuisen ensimmäisenä, ja oli otettu siitä kovasti. Ensimmäinen vastavierailu Mummilaankin on jo tehty ja sujui mallikkaasti (tietenkin). Ja isomummin luonakin tuli käytyä ja neljän sukupolven kuva otettua ("Me tytöt").
Ja tekniikkakin on aivan mahtavaa, saa reaaliajassa terveiset(eli uusimmat valokuvat) myös sähköisesti.
Tätä ihmettä jäämme seuraamaan.....

torstai 5. toukokuuta 2011

Elämämme halvin Saksan-matka

Seuraavassa kuvaus todella halvaksi tulleesta ulkomaanmatkasta. Nettiaika on ihmeellistä. Ja kuvaus alkaa:

Vapun seutuun sattui H:llekin hieman pitempi vapaa, perjantaista tiistai-aamuun. Niinpä saimmekin päähämme käydä kaupunkilomalla Saksan maalla. Tampereelta lentää Ryanair sekä Bremeniin että Frankfurt-Hahniin (Mielenkiintoisia nämä lentokenttänimet: Hahnin lentokenttä on yli tunnin matkan päässä itse Frankfurtista, eikä millään muotoa oikeastaan Frankfurtin kenttä). Bremen on ollut mahdollisena matkakohteenamme jo keskikoulusta(!) lähtien, sen ajan koululaiset muistanevat saksan kirjan kappaleen (ja Grimmien sadun) "Die Bremener Stadtmusikanten".

Sitten suunnittelemaan:
Lentoaikataulut oli helppo selvittää netistä:
Lähtö Tampereelta Bremeniin lauantaina 30.4. klo 11, perillä klo 12.10. Hinta kahdelle vain 377.94 euroa (ja Ryanair-tyyppinen huomautus: tällä hinnalla vain 3 paikkaa jäljellä eli pidä kiirettä). Takaisin Bremenistä pääsisi vasta tiistaina, mutta vaihtoehtona tulo Frankfurt-Hahnin kautta Tampereelle jo maanantaina: lähtö 14:40, saapuminen 18.15. Hinta: 145,56 euroa.
Bremenissä kaksi yötä hotelli Hanseatissa (rankattu netissä "oikein hyväksi") Bahnhofsplatzilla aamiaisineen: 160 euroa.
Sen jälkeen haimme VR:n nettisivuilta linkin Deutsche Bundesbahnin aikataulusivuille. Sieltä löytyi maanantaiksi hyvä yhteys Bremenistä Hahnin lentokentälle:
Junalla Bremenistä (klo 5:40) Mainziin (klo 10:38) jokivarsia pitkin. Hinta kahdelle aikuiselle: 168.00.
Hahniin pääsee vain bussilla, joten se vielä Mainzista erikseen kahdelle aikuiselle: 24.00.

Tähän mennessä yhteensä 875.50 euroa. Tietysti pitää laskea vielä syömiset ja tuliaiset, mutta äskeinen hinta siis varsinainen matkakustannus.

No, jokainen reppumatkustaja, joka on tottunut matkustamaan halpalentoyhtiöillä, ajattelee, että eihän tuo nyt vielä niin halpaa ole. Mutta tarina jatkuu:

Koska hyvin suunniteltu matka on jo puoleksi tehty, päätimme perusteellisemmin tutustua matkakohteeseen Bremeniin. Siis eikun Bremenin kaupungin turisti-informaatiosivuille ja katsomaan, mikä on katsomisen arvoista. Siellä odotti meitä yllätys, ei Bremen mainostanutkaan vanhoja tunnelmallisia kujia ja taloja, vaan kuvat olivatkin kivi-ja lasierämaasta (kerrostaloja, lasiseiniä, tiiliseiniä). Tässä vaiheessa katsoimme toisiamme ja yhtaikaa molemmat ajattelimme: "Ei sittenkään lähdetä". Niinpä koko summa säästyi ja silti tunsimme saaneemme hyvän kuvan kaupungin lentoyhteyksistä, hotelleista, rautatieyhteyksistä jne.

Matka siis jäi tekemättä ja tätä kirjoittaessa ei harmita enää mikään muu kuin se, että olisi pitänyt suunnitella kalliimpi matka. Olisi säästöä syntynyt vielä enemmän!

Vappu muuttui siis työn juhlaksi mökillä, mutta kyllä siellä juhlatunnelma saatiin aikaan!


Ei Ullanlinnanmäellä, vaan Marjamäessä

Vappubrunssi


Vappukukkana tietysti saksalainen parsanippu


lauantai 23. huhtikuuta 2011

Pitkäperjantain luonnonvoimaa

Kotiseuturetken tämänkertainen kohde oli Porin Reposaari ja Mäntyluoto sekä Mummin syntymäpaikka Noormarkku. Tässä kuvasatoa, tekstiä ehkä myöhemmin.
Ensin Reposaaresta ja Mäntyluodosta:
Reposaarta

Jäänmurtaja oli pitkänäperjantaina
vielä täydessä työssä




Eipä ihme, että jäänmurtajaa tarvitaan!

Kun puikkoutunutta jäätä koskettaa,
se helisee kuin lasikulkunen



 
 
Näitä lintuja (merimetsoja) emme
 kaipaisi tällaisia määriä


Sen sijaan haahkaparvet, tervetuloa!




Ja nämä kuvat ovat tunnelmia Noormarkusta, hieno paikka, jossa vanhaa on säilytetty kunnioittaen:
Hiljaa virtaa Noormarkunjoki,
mutta vain tällä kohtaa 

Ahlströmien komea sukukartano
 Havulinna

Noormarkunjoki täydessä kevätkomeudessaan

mutta kahleissa on hänkin!

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Kevättä rinnassa (jatkoa)

Viikonloppuna kevään etenemistä seuraamassa Marjamäessä



Piilokuva: Missä kevään ensi nokkosperhonen?


Luonnon omaa taidetta: Kevätkö voittaa vai
pitääkö talvi vielä pintansa?

Tikka ja palokärki ahkeroivat koko talven
 ja Kokemäen Puurijärven lintutornilla:

Oi aamua! Lindblad kulkee.
Miten kaislikko tuoksuukaan!
Hän astuu kiven ääreen
ja uppoo puolisääreen
ja jatkaa vaellustaan,
ja saapas litkuu ja lotkuu
ja Lindbladin lanne notkuu -
oi aamua sunnuntain!




Vain innokkaimmat (eli me) pääsivät
tällä kertaa tornille saakka
Järvellä vielä aika rauhallista




Vain kiikari puuttuu, niin olisi täydellistä
Puurijärvelle mentiin jo ennen kahdeksaa. Polku tornille, joka tähän aikaan vuodesta on yleensä aivan kuiva, olikin Kokemäenjoen tulvien ansiosta osa järveä. Juuri ja juuri päästiin kahlaamalla niin, ettei saappaan varresta vesi mennyt sisään. Perillä saatiinkin sitten olla ihan rauhassa, muut lintuharrastajat Camel bootseissaan(?) eivät meitä epäsosiaalisia häirinneet. Aamukahvi maistui todella hyvältä ja vaatteet pitivät tornissa tuulen kaukana.  Mutta päivä kun nousi korkeammalle, niin nousi vesikin eikä takaisin päässytkään tuloreittiä, vaan täytyi rakentaa omat pitkospuut leveän ojan yli. Siitä sitten lepänranka tukisauvaksi ja pikajuoksua yli. Kuivina säästyttiin, ihme kyllä!

Lintulajit olivat vielä kovin vähissä (sitäpaitsi kaukoputki oli Saimaalla): joutsenia, telkkiä, naurulokkeja, kalalokkeja, tavallisia tiaisia, rastaita, peippoja, ensimmäinen västäräkkikin , kuovi, töyhtöhyyppä, kurkiauroja näimme muutaman (ei mitään isoja lintumääriä, parikymmentä per aura), kolmenkymmenen kanadanhanhen aura, epävarma havainto: yksi lintu kierteli taivaanvuohen tyyppisesti (ilman kiikaria nähtynä!) yllämme

tiistai 12. huhtikuuta 2011

12 paitaa valtameressä

Kulttuuria tälle viikonlopulle! Laulajien vuoden pituinen "12 paitaa"-projekti huipentui sunnuntaina ensi-iltaan. Esitys meni kai ihan hyvin sekä katsojien että esiintyjien mielestä. Aamulehtikin huomioi arvostelulla: "Kaksitoista paitaa onkin komeaa katsottavaa ja etenkin kuunneltavaa..niin jylhästi ja painokkaasti se kajahtaa." Ensi viikonloppuna vielä kolme näytöstä, sitten pallo annetaan Seinäjoelle Jusseille, jotka esittä(ne)vät kuorodraaman ensi vuonna.
http://www.kaksitoistapaitaa.fi/


Maanantai-iltana sitten kävimme katsomassa vaikuttavan ranskalaisen luontodokumenttifilmin "Oceans". Siinäpä oli toimintaa ja efektejä yhden elokuvan tarpeisiin ja ilmeisesti luomuna... Suosittelemme!


Jaa, että mitä ruokaa söimme viikonloppuna? Öljy-valkosipulimarinoitua uunilohta perhosina, lisukkeena keitettyä parsaa itsetehdyssä hollandaise-kastikkeessa, jälkiruokana kahvia ja aprikoosijuustoleivos (alla ohje kuudelle leivokselle):

Leivospohjat:
100g LU Bastogne-kanelikeksejä murskattuina
40 g voita
Täyte:
2 liivatelehteä
100g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
½ dl sokeria
2 rkl sitruunamehua
Pinta:
1 prk Piltti-aprikoosisosetta
1 dl appelsiini- tai ananasmehua
1 dl hyytelösokeria

1. Laita annosvuokaan valmiiksi Muffins-paperivuoat.
2. Murskaa keksit (pakastepussissa) kaulimella. Sekoita sula voi ja keksimurska. Painele seos vuokien pohjalle.
3. Vatkaa kerma. Notkista tuorejuusto ja lisää siihen sokeri.
4. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 minuuttia. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota se kuumaan sitruunamehuun. Jäähdytä hetki ja valuta se tuorejuustoseokseen tasaisesti samalla sekoittaen. Kääntele siihen sitten kermavaahto.
5. Jaa kerma-juustoseos tasaisesti vuokiin. Anna hyytyä muutama tunti.
6. Kuumenna aprikoosisose ja hedelmämehu kattilassa. Lisää hyytelösokeri koko ajan sekoittaen. Kiehauta ja nosta liedeltä. Anna jäähtyä muutama minuutti.
 7. Lusikoi hedelmäliemi leivosten päälle. Anna jäähtyä ja tarjoile.
Säilyy (ja itse asiassa paranee) jääkaapissa muutaman päivän.

Helppoa ja hyvää, eikä maksa paljon!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Kevättä ilmassa ja rinnassa

 
Selvästi kevät tulossa
Miksi loma on aina liian lyhyt?

Sanonnan mukaan kylläkin laatu korvaa määrän. Viime viikon vietimme jälleen Saimaalla hiihdellen ja aurinkoa palvoen. Tiistaista perjantaihin jatkuvaa paistetta pilvettömältä taivaalta, hanki hohti ja kantoi.

Mökkimme sijainti on sellainen, että talvisin ensin ylitämme autolla suuren Pihlajaveden selän jäätietä pitkin, jätämme auton suurempaan saareen ja hiihdämme reppuinemme ja pulkkinemme  muutaman kilometrin omaan mökkisaareemme. Lasti oli taas aivan liian raskas(ruokaa), joten tällä kertaa päämäärä oli matkaa tärkeämpi.



Aurinkoa, aurinkoa...


Alpeillako ollaan?

Lumikengät ovat loistavat pehmeässä hangessa,
 pajunkissat olisi jääneet ottamatta ilman niitä




Meidänkin jälkiä seurasi joku....
 Tänä talvena ovat jääolosuhteet aivan loistavat, jopa pintakohvakin on jäätynyt, joten Eino Leinon sanoin "hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun on hanki hohtava alla" (ja riskitöntä, kunhan pysyy virtasalmista poissa).
Nautimme hiljaisuudesta, saunomisesta, pilkkimisestä, lukemisesta ja aurinkopaneelien lataamien akkujen purkamisesta ( paneelit latasivat niin paljon, kun jaksoivat, auringosta ja kimaltavista hangista, joten telkkaakin katseltiin ja pimeän tullen valoja polteltiin säästelemättä). 
Tästä avannosta ei tullut muikun muikkua, mutta olihan meillä HK Bleuta...
Kyllä ihan oikeaakin työtä tehtiin - viimekesän kaatuneista puista tehdyt pöllit pyörittelimme kalliohankea pitkin alas (kyllä fysiikan laki toimi komeasti!)
Metsätyö voi olla hauskaakin


Ensi kesää jo ajatellen veistelimme ja suunnittelimme lumesta (ainakin 100cm paksu lumikerros) terassin laajennusta.
Tähän pitäisi tulla terassi...
Palatessa lauantaina pilveili jo vähän..



sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Uuden alku...



Kevät on kaikkea uutta...Tulevat isovanhemmat odottavat jännittyneinä ja innoissaan uuden pienen syntymää; ensimmäistään....
Siihen mennessä kannattaa laittaa siemenet maahan ja sipulit multaan. Miten se vanha kansa antoi ohjeet?. Uuden kuun (nouseva) aikana laitetaan siemenet ja vanhan kuun (laskeva) aikana sipulikasvit - loogista.

Loman alkajaiseksi pitää asia laittaa alulle ja uhmaten kaikkia sääntöjä sekä auringonkukan siemenet että Agapanthuksen eli sinisarjan juuret pääsivät oikeaan elinympäristöönsä. Myöhemmin nähdään, miten istuttajan käy - hahaa.

Näillä onnistuu...

Kasvakaa ny...

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Arjen sankarien viikonloppu?

Kuten olette huomanneet, perjantai-iltamme näyttää keskittyvän herkutteluun ja lauantai ja sunnuntai on sitten palauttelua. Jossakin määrin oli näin viimekin viikonloppuna.
Perjantai-illan ateria oli yksinkertainen, mutta jälleen onnistunut pastasalaatti seuraavanlaisella reseptillä (kahdelle hengelle):
Salaattikastike: Kuppiin veitsen kärjellä murskattu valkosipulinkynsi, ripaus suolaa,1,5 rkl viinietikkaa ja 1 tl hunajaa. Anna seistä varttitunti. Ota valkosipuli pois ja sekoita joukkoon 3 rkl oliiviöljyä.
Pasta:
125g pennepastaa keitetään puolipehmeäksi (napakaksi, voisi joku sanoa) miedosti suolatussa vedessä, sen jälkeen huuhdotaan nopeasti kylmällä vedellä lävikössä. Laita pasta kulhoon ja valuta kastike päälle. Leikkele saksilla 6 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleiksi, lisää muutama kivetön musta oliivi ja1 rkl kuivattua timjamia. Päälle rakeista suolaa ja mustaa pippuria morttelista. Tarjoilua ennen laitetaan sitten päälle juustoa maun mukaan (mozzarellapaloja, parmesaanilastuja tms.), tuorevihreätä (timjamia, rucolaa, basilikaa) ja ilmakuivatun kinkun suikaleita.

Lauantaina lähdimme nopean päätöksen perästä (seitsemältä päätös - kahdeksan junalla jo matkalla) Helsinkiin tarkoituksena käydä tervehtimässä jälkikasvua ja tsekkaamassa Minna Canthin päivän kunniaksi Ateneumin uusi hieno Arjen sankarit-näyttely.

Näyttely olikin ennakkomaineensa mukainen (ja näköistaidetta, joten olisi varmaan kelvannut perussuomalaisillekin), hienoja suomalaisia maalauksia suhteutettuna aikansa muuhun taiteeseen. Vielä poikkitaiteellinen yhteys valokuvaukseen ja kirjallisuuteen. Todella täysipainoinen! Hieno on muuten myös näyttelyn nettimateriaali, käy vaikka katsomassa:
http://ateneum.valtiontaidemuseo.info/arjensankarit/index.html

Päivä oli täysipainoinen, vaikka kotiin palasimme vielä illalla hyvissä ajoin.

Sunnuntaina sitten ensin kahdeksan kilometrin aamupäiväkävely paikalliseen Ikeaan, kahvit (niin halpaa kahvia ei muuten löydä mistään, eikä laatukaan ollut ollenkaan huono! Kaksi kuppia kahvia, kaksi pullaa ja kaksi lasia juomaa 2,80! Ei silti kannata pelkästään halvan kahvin perässä mennä, voi lopulta tulla kalliiksi.), joitakin ostoksia siellä ja bussilla takaisin kotiin.
Juuripersiljaa juuri...

Karitsaa ja juuripersilja-bataattivuokaa. Aika hyvää!
Sunnuntaiateria: juuripersilja-bataattimuhennos ja yrttimarinoitua paistettua lammasta. Juuripersilja oli meille uusi tuttavuus, tuoksu ja maku jostakin palsternakan ja sellerin välimailta ja uunissa laatikon tapaan tehtynä muhennoksesta tuli herkullinen. Lampaanfile oli vain neljänneskilon painoinen, mutta siitä riitti meille kahdelle oikein hyvin. Ennen kävelyämme laitoimme sen marinoitumaan öljypohjaiseen liemeen, johon laitoimme murskatun valkosipulin kynnen, tippa kasvisfondieta, tilkka punaviiniä, kuivattuja yrttejä (basilikaa, rakuunaa ja mitä kaikkea löysimmekään kaapista), mustaa pippuria. Lihan leikkasimme viipaleiksi ja paistoimme pannussa nopeasti pihvin tapaan. Lautaselle vihreäksi laitoimme kokonaisia sokerihernepalkoja ja lehtipersiljaa.