Sarja "Kevättä rinnassa" jatkuu: Kotikukkapenkit

Vaikka kaikki tietävät, että puutarhan hoito ei välttämättä käy aina niin kuin Strömsössä, uskaltauduimme kuitenkin radikaaliin muutokseen kotipihamme norjanangervoiden suhteen. Pensaat olivat neljännesvuosisadan aikana levittäytyneet liikaa ja kaipasivat harvennusta. Niinpä teimmekin tosiharvennuksen eli poistimme kymmenkunta pensasta ja jätimme jäljelle vain kaksi suojaamaan oleskeluamme takatieltä tulevilta katseilta.


Harvennuksen jälkeen

 Viereinen kuva on otettu pensaitten poiston jälkeen, etummaisen pensaan siirsimme vielä takana näkyvän puskan viereen, jolloin eteen jäi yhtenäinen tila kukkapenkkiä varten. Sitten puutarhalle, H:n tekemän kasvitoivomuslistan ja puutarhalta saatujen neuvojen jälkeen päädyimme seuravaanlaiseen perennaluetteloon: isompina varsina istutimme pari ukonhattua sekä yhden töyhtöangervon, pienempinä paljon kaukaasian pitkäpalkoa ja mirrinminttua sekä muutaman päivänliljan. Yksivuotisia kesäkukkia laitetaan sitten lisäksi kattamaan tyhjä tila.

Tällainen siitä tuli

Tällainen siitä sitten tuli. Onneksi oli reunakiviä muutama varastossa, joten saatiin mielestämme tyylikkäästi rajattuakin kukkapenkki. Keskelle siniseen kukkapurkkiin sijoitettiin vuoriarho. Kukkiminen on tietysti vasta alkamassa, valkoinen pitäisi olla pääsävy.
Ja niin kuin aina käy, kun yhtä osaa uudistaa, myös muu osa pihasta alkaa kaivata kohennusta. Niinpä H muokkasi myös autotallin taustan, joka yleensä alkaa kukoistaa vasta myöhemmin kesällä. Nurmikko jäi vielä odottamaan korjauskylvöä. Yritämme päivittää kuvat myöhemmin kesällä, kun lopputulos näkyy paremmin(?).



Alusta lähtien on pihamme komistus ollut särkynytsydän, joka taaskin on jo aloittanut runsaan kukkimisensa ja jatkanee sitä koko kesän. Seuraavaksi odotamme, että hedelmäpuut (omena, päärynä, kirsikka) puhkeavat kukkaloistoonsa.